perjantai 30. elokuuta 2013

Turvanmitalla syksyyn

Onpas mennyt hetki ettei tullut tarinoitua. Syksy on lähtenyt käyntiin turvanmitalla, ensimmäisen jalan kengitys meni yli odotusten. Rauhoitus toimi kuin unelma ja sen kanssa kenkien laitossa ei ollut ongelman ongelmaa. Idioottikenkä ja kärjen katkaisu on sekä tukenut haljennutta kantaa että auttanut korjaamaan ylikorkean pukinkavion askelta, askelkulma vaikuttaisi myös tekevän hyvää kaviokuumejalan liikkeelle, ja jalka taipuu normaaliin askeleeseen ongelmitta.

Askel parantui ja ontuminen häipyi vajaassa viikossa, eli odotukset ylittyi reippaasti! Turvotus on laskenut sitten sen mukana pikkuhiljaa ollaan aloitettu lenkkeily. Vaikka kaveri ei olekaan mukana niin metsässä käynti ja pikkupoluilla seikkailu on sujunut loistavasti. Ensin kun hiukan epäilytti miten yksinliikkuminen sujuu, kun poitsu on niin kovasti kaverien perään laitumella. Laidunkaveriksi saatua shettistä ei tule yhtään ikävä kun lähdetään metsälenkille, ja maastossa ei tähänmennessä ole pelottanut mikään, eikä minkäänlaisen epäilyttävän alueen ylitys tai ojasillan ylikulkeminenkaan tunnu missään.

Hei! Tässähän saattaa olla jo toivoa!

Satula selässä ollaan sitten menty ja kuolainten suuhunlaittoa harjoiteltu. Hackamoret on ihan rutiinia, mutta kuolaimia ei vielä pidempää aikaa olla kannettu suussa, mitä ne nyt henkisenä voittona kerran jo sinne meni!

Liinajuoksutuskin alkaa jo sujua, tosin myötäpäivään paremminkin, vastapäivään pukinkaviojalkaan nojaaminen on vielä aika arkovaa pienellä ympyrällä, ja se mennään mieluummin käynnissä. Turhia ei myöskään ole sen takia sitä puolta rasitettu, kun käynti sujuu ja liinajuoksutuksen idea on hallussa niin se riittää meille nyt.

Kupari-sinkkikuuri joka aloitettiin pari kuukautta sitten vetelee viimeisiä ja nyt katsottiin, että aloitettiin myös kalkkikuuri pariksi kuuksi. Ollaan edelleen menty pelkällä laidunheinällä keskimäärin köyhässä laitumessa, mitä nyt lenkeillä ollaan silloin tällöin käyty pieniä hetkiä pupeltamassa paremminkasvavaa tavaraakin. Voikukat ja pujo on muuten sellaista erityisherkkua, jota kohti kannattaa turpa suunnata. Tosi nom nom nom Runon mielestä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti